Hamppupuolueen säännöt
Voimassa alkaen 15.12.2022.
Sisällysluettelo
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
3 § Jäsenet
4 § Liittymis- ja jäsenmaksu
5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
6 § Hallitus
7 § Puolueen nimen kirjoittaminen
8 § Tilikausi
9 § Puolueen kokoukset
10 § Jäsenen aloiteoikeus puoluekokoukselle
11 § Puolueen kokousten koollekutsuminen
12 § Vuosikokous
13 § Piiriyhdistykset
14 § Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
15 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
16 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
17 § Vaaliliitot
18 § Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Hamppupuolue, ruotsiksi Hampapartiet ja sen kotipaikka on Turku, toimialueena koko Suomi.
Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä puolue. Puolueen kieli on Suomi. Puolueen pöytäkirjakieli on Suomi.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Puolueen tarkoituksena on purkaa cannabis -sukuisten kasvien hyödyntämisen lainsäädännöllisiä ja yhteiskunnallisia esteitä vaikuttamalla valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue järjestää tiedotustoimintaa ja tapahtumia, pyrkii rekisteröitymään puoluerekisteriin, asettamaan ehdokkaita europarlamentti-, eduskunta-, alue- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin, palkitsemaan puolueen toimintaa tai tavoitteita ansioituneesti edistäneet puolueen jäsenet sekä tarjoamaan lakiapua puolueen jäsenille puolueen tarkoituksen mukaisissa asioissa.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa, myydä, vuokrata ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta, perustaa rahastoja, palkata työntekijöitä sekä asianmukaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila-, ravintola- tai muuta myyntiliikettä samoin kuin tarkoitusta edistävää julkaisutoimintaa.
3 § Jäsenet
Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva ulkomaalainen, joka on täyttänyt 18 vuotta, joka hyväksyy puolueen säännöt ja tarkoituksen, eikä ole vajaavaltainen. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva ulkomaalainen, tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea puolueen tarkoitusta ja toimintaa. Puolueen jäseneksi ei voi hyväksyä henkilöä, joka on tuomittu elinkautiseen vankeusrangaistukseen tai tuomittu kuluneen kymmenen vuoden aikana seksuaali- tai henkirikoksesta. Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta puolueen hallitus.
Hallitus voi nimittää kunniajäseneksi puolueen jäsenen, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut puolueen toimintaa tai tavoitteita.
4 § Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä peritään 42 euron vuosittainen jäsenmaksu ja kannatusjäseniltä peritään 21 euron vuosittainen jäsenmaksu. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Hallitus päättää yhteisöjäsenten liittymis- ja jäsenmaksuista.
5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle taikka ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Puoluehallitus voi erottaa jäsenen puolueesta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Eronneen tai erotetun jäsenen jäsenmaksua ei palauteta.
6 § Hallitus
Puolueen asioita hoitaa puolueen varsinaisista jäsenistä koostuva hallitus, johon kuuluu puoluekokouksessa valitut puheenjohtaja, 1-2 varapuheenjohtajaa ja 2-7 muuta varsinaista jäsentä. Lisäksi hallitukseen kuuluu varsinaisten jäsenten nimittämät henkilökohtaiset varajäsenet, jotka hallitus on kokouksessaan hyväksynyt varajäseniksi.
Hallituksen toimikausi on kolmen sääntömääräisen vuosikokouksen välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla
ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7 § Puolueen nimen kirjoittaminen
Puolueen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
8 § Tilikausi
Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnan- tai tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen sääntömääräistä vuosikokousta. Toiminnan- tai tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
9 § Puolueen kokoukset
Puolueen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) puolueen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Puoluekokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai puoluekokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Puolueen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni.
Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Puolueen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10 § Jäsenen aloiteoikeus puoluekokoukselle
Puolueen varsinaisella jäsenellä on oikeus tehdä aloite puoluekokoukselle. Aloite käsitellään jos se on toimitettu puoluehallitukselle vähintään 20 vuorokautta ennen kokousta ja jos vähintään yksi viidesosa (1/5) kokoukseen osallistuvista äänivaltaisista jäsenistä kannattaa aloitteen käsittelyä.
Vasta-aloite käsitellään, jos vähintään yksi viidesosa (1/5) kokoukseen osallistuvista äänivaltaisista jäsenistä kannattaa vasta-aloitteen käsittelyä.
11 § Puolueen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava puolueen kokoukset koolle vähintään kymmenen vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
12 § Vuosikokous
Puolueen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, sekä tulo- ja menoarvio
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli puolueen jäsen haluaa saada jonkin asian puolueen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle vähintään 20 vuorokautta ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun - muut kokouksessa esiin nousevat asiat
Lisäksi joka toinen vuosi käsitellään:
- valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet
- valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi
tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa taikka tilintarkastusyhteisö
13 § Piiriyhdistykset
Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka tarkoitus on tukea tai edustaa puoluetta toiminta-alueellaan ja jonka puoluehallitus hyväksyy kannatusjäseneksi.
14 § Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
Ehdokkaaksi Presidentti-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa voidaan asettaa puolueen kunnia- tai varsinainen jäsen, muissa valtiollisissa vaaleissa ehdokkaaksi voidaan asettaa puolueen henkilöjäsen. Ehdokkaaksi ei voida asettaa henkilöä, joka ei ole antanut siihen kirjallista suostumusta.
Ehdokkaiden asettamista varten hallitus järjestää salaisen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvan 16 §:n mukaisen jäsenäänestyksen, johon ovat oikeutetut ottamaan osaa äänestysalueella asuvat puolueen henkilöjäsenet.
Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos siihen on nimetty enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita äänestysalueella.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestyksellä valituista vaalipiirin ehdokkaista enintään kolmen ehdokkaan osalta. Ennen päätöksen tekemistä on asianomaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
15 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen. Puoluehallitus voi nimetä jäsenäänestykseen enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiirissä on ehdokaspaikkoja.
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla presidentinvaaleissa 21:n henkilöjäsenen, europarlamenttivaaleissa 7:n henkilöjäsenen ja muissa vaaleissa vähintään 2 muun henkilöjäsenen tai puoluehallituksen kannatus.
Ehdokkaaksi ei voi nimetä henkilöä, joka ei ole puolueen jäsen tai vaalikelpoinen kyseessä olevissa vaaleissa.
Nimitykset tulee toimittaa puoluehallitukselle viimeistään 21 vuorokautta ennen ehdokasasettelun määräpäivää.
16 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
Jäsenäänestyksen laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä enintään niin monta kuin on täytettäviä paikkoja, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
- Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
- Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
- Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
17 § Vaaliliitot
Puolue voi solmia vaaliliittoja sellaisten puolueiden kanssa, jotka eivät vastusta puolueen yleisohjelman tavoitteita. Vaaliliitoista alue-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa päättää hallitus kuultuaan ensin äänestysalueella toimivaa piiriyhdistystä.
18 § Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä puolueen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) ja puolueen purkamisesta kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta. Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.