Äänivaltaiset jäsenet ovat oikeutettuja vaikuttamaan puolueohjelman sisältöön. Puolueohjelmamuutoksista päätetään puolueen jäsenkokouksissa. Muutosehdotuksia voi jättää jäsenfoorumille hallituksen harkittavaksi, tai ilmoittaa muutosesityksen sääntömääräisesti (10§, 20 vuorokautta ennen) jäsenkokoukseen.
1. Hamppupuolueen päätavoite, linja ja periaatteet
Hamppupuolue pyrkii purkamaan cannabis-sukuisten kasvien hyödyntämisen esteitä.
Puolue ei odota jäseniltään, vastuuhenkilöiltään tai valituilta edustajiltaan yksimielisyyttä ohjelman ulkopuolisissa asioissa.
Hamppupuolueen periaatteet ovat kansanvaltaisuus ja oikeus omaan mielipiteeseen.
Tätä yleisohjelmaa voidaan tarkentaa tulevissa puoluekokouksissa.
2. Poliittiset ja yhteiskunnalliset tavoitteet
2.1 Hampun viljelyn ja maatalouden edistäminen
Euroopan Unionin säädösten mukaan enintään 0,3% THC:tä (delta-9-tetrahydrokannabinoli) sisältävän hampun (cannabis sativa) kasvattamisesta voi saada maataloustukea. EU:n jäsenvaltioissa käytännöt THC-pitoisen hampun jatkojalostuksen ja -hyödyntämisen osalta vaihtelevat. Useimmissa EU-valtioissa maataloustukien rajoissa olevat, ulkoisesti tai sisäisesti käytettävät tuotteet ovat sallittuja ja joissain valtioissa raja on sitäkin korkeampi. Euroopan parlamentissa keskustelu THC-rajan nostamisesta ja hampputuotteiden myynnin EU-laajuisesta sääntelystä jatkuu.
Suomessa hampun sisältämällä THC:llä on niin kutsuttu nollatoleranssi, mikä estää lukuisten tuotteiden valmistamisen kuluttajamarkkinoille ja siten haittaa kehitystyötä, tutkimusta ja yritystoimintaa. Koska kasvissa eniten THC:tä sisältävä hampun kukinto on myös arvokkain osa kasvia, jää maanviljelijöiltä merkittävin osuus voittoja keräämättä tuotetusta sadosta. Nämä yhdessä ovat merkittävin hampun viljelyn kannattavuutta Suomessa heikentävä tekijä.
Matalan THC-pitoisuuden omaavan hampun viljelyn, hyödyntämisen ja jatkojalostusmahdollisuuksien lisäämiseksi tulee sallia kaikkien sellaisten tuotteiden myynti, jossa on maataloustukien maksuperusteella sallittu THC-pitoisuus.
Matalan THC-pitoisuuden omaavaa kasvimateriaalia tulee voida käyttää eläinten rehuna.
Valmistevero hampusta valmistetun biopolttoaineen osalta tulee poistaa.
2.2 Teollinen hyödyntäminen ja ympäristön suojelu
Suuren mittakaavan hyödyntämiskohteita hampulle ovat mm. paperi- ja kartonkiteollisuus, rakennusteollisuus, kuituteollisuus, polttoaineteollisuus, muoviteollisuus ja akkuteollisuus. Hamppua teollisessa mittakaavassa hyödyntäviä laitoksia ei kuitenkaan ole Suomeen syntynyt raaka-aineen saatavuuteen ja hintaan liittyvien ongelmien vuoksi.
Koska hamppukasvi sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ja maaperän mineraaleja, sekä tuottaa moninkertaisesti enemmän sellua kuin puu, sen hyödyntäminen säästää sekä ilmastoa että luonnonmetsiä. Lisäksi hampusta saatavat biohajoavat muovit ovat kriittisiä biologisen elämän suojelemiseksi maalla, vesistöissä ja ilmakehässä.
Teollisen tuotannon edistäminen edellyttää hampun viljelyn kustannustehokkuutta ja turvattua raaka-aineen saatavuutta. Lisäksi on olemassa selkeä tarve rahoittaa muutosinvestointeja, jotta olemassa oleva teollisuus voi siirtyä hampun käyttöön raaka-aineena. Muutosinvestoinnit on perusteltua rahoittaa ilmastorahoituksesta.
Maataloustukien rajoissa oleva THC-pitoisuus ei saa olla este hampun maahantuonnille.
2.3 Lääkinnällisen hyödyn edistäminen
Lukuisat tutkimukset ovat todenneet kannabiksen lääkinnälliset hyödyt useiden vakavien tai pysyvien sairauksien sekä myös perinteisten kiputilojen hoidossa. Tilastotutkimukset myös osoittavat että kannabinoideja sisältävät hampputuotteet korvaavat tehokkaasti opioidien käyttöä ensisijaisena kipulääkkeenä, sekä vähentää alkoholiriippuvaisten halua nauttia alkoholia.
Nisäkkäiden endokannabinoidijärjestelmästä olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta voidaan perustellusti todeta, että yksilön endokannabinoidituotannon vähentyminen iän myötä edistää useiden vakavien tai elämää voimakkaasti haittaavien sairauksien, kuten syöpä-, muisti- ja reumasairauksien syntymistä.
Suomessa sairauksien hoitoon käytetään luvallisia kannabispohjaisia lääkkeitä, sekä erityisluvallisia valmisteita. Erityisluvallisia valmisteita ei kuitenkaan ole määrätty kuin poikkeuksellisen vähäiselle joukolle potilaita. Ongelmiksi on tunnistettu lääkärikunnan vähäinen tietotaito ja asenteet, sekä muiden viranomaisten halu suitsia lääkekannabiksen määräämistä.
Lääketieteen opiskelijoiden osaamisvaatimuksia liittyen endokannabinoidijärjestelmään ja kannabishoitoihin tulee kehittää lääketieteellisen osaamisen edistämiseksi Suomessa. Hyvinvointialueille tulee palkata vähintään yksi kannabishoitoihin erikoistunut lääkäri.
Hoidon arvioinnissa tulee kuulla potilaan kokemuksia lääkekäytön vaikutuksista, eikä potilaan lääkärilleen hoitotilanteessa kertomat asiat saa johtaa muun viranomaisen toimenpiteisiin. Kannabiksen tai lääkinnällisten kannabistuotteiden käyttö ei saa johtaa muun terveydenhuollon tai lääkityksen eväämiseen.
Henkeä uhkaavien tai vakavasti elämää haittaavien sairauksien hoidossa myös erikoisluvallinen kannabislääkitys tulee kuulua ensisijaisiin hoitoihin, jos se on sairauden luonteeseen nähden lääketieteellisesti perusteltua. Laadullisesti pätevä ulkomainen tutkimusaineisto tulee hyväksyä perusteluiksi kannabislääkityksen kokeilemiselle, vaikka aineisto olisi ristiriidassa Käypä hoito -suositusten kanssa.
2.4 Rikollisuuden poistaminen yhtälöstä
Kuten muuallakin maailmassa, hamppu (kannabis, marihuana) on yleisimmin Suomessa käytetty laiton päihde (“huume”). Arvio kannabiksen käyttäjien määrästä vuositasolla on lähes kymmenesosa työikäisestä väestöstä Suomessa, mikä vastaa euroopan valtioiden keskitasoa. Rangaistusperustainen lainsäädäntö ei ole millään ajanjaksolla onnistunut vähentämään kannabista käyttävien määrää.
Kannabiskasvin kasvattaminen henkilökohtaisen tarpeen täyttämiseksi (nk. omatarvekasvatus) on kriminalisoitu hallussapitoa ankarammilla rangaistuksilla. Lisäksi yhdenkin hamppukasvin kasvattaminen yksityisasunnossa aiheuttaa pitkäkestoisen ja korkean riskin tulla havaituksi ominaistuoksunsa perusteella. Tämä on johtanut omatarvetuotannon vähentymiseen ja siten on mahdollistanut laittomien markkinoiden kasvun satojen miljoonien eurojen arvoiseksi.
Nuo markkinat lieveilmiöineen edistävät muiden huumausaineiden kauppaa, luo turvattomuutta koko väestölle, ylläpitää syrjäytymiskehitystä ja rikollisen elämäntavan ihannointia, sekä aiheuttaa merkittäviä kuluja oikeuslaitoksen lisäksi myös muille viranomaisille. Samalla laittomien markkinoiden olemassaolo edistää kansainvälisenkin järjestäytyneen rikollisuuden hyvinvointia.
Huomionarvoista on, että vuoden 1961 YK:n huumausaineyleissopimus ei edellyttänyt käyttörikoksesta rankaisemista ja että useat valtiot eivät enää noudata sopimuksia täysimääräisesti siltä osin, mitä vuoden 1988 huumausaineyleissopimuksessa on käyttörikosten osalta päätetty.
Laittomien markkinoiden purkamiseksi kannabiksen hallussapito ja omatarvekasvatus tulee Suomessa sallia tarkoituksenmukaisin rajoin. Kannabiksen käyttörikos tulee poistaa rikoslaista ihmisoikeusperustein.
Merkinnät, jotka koskevat vain kannabikseen liittyviä käyttörikoksia ja siihen verrannollista hampun omatarvekasvatusta, tulee poistaa viranomaisten rekistereistä.
Hamppua kasvattavilla henkilöillä tulee perustuslain 13 §:n mukaisesti olla oikeus järjestäytyä yhdistyksenä.
2.5 Oikeus liikkumiseen ja elämisen arvoiseen elämään
Suomi on harvaan asuttu maa, jossa työssäkäynti, harrastukset ja koulutuksen saaminen vaativat useimmilta omalla ajoneuvolla liikkumista.
Ajo-oikeuden evääminen käyttörikosperusteisilla oheisrangaistuksilla heikentää kansalaisten mahdollisuutta hoitaa arkeaan ja elää elämisen arvoista, monipuolista elämää.
Rattijuopumusta THC:llä koskevan säännöstön tulee vastata alkoholia koskevaa säännöstöä. Nykyisen rattijuopumuksen rajan (3µg/l d9-THC:tä verinäytteessä) lisäksi otetaan käyttöön törkeän rattijuopumuksen raja, 5µg/l ja lainsäädäntö sekä viranomaiskäytännöt yhtenäistetään alkoholia koskevan säännöstön kanssa näillä raja-arvoilla.
Poliisi voi vaatia terveydentilan selvitystä ajo-oikeuden säilyttämiseksi samoin perustein kuin alkoholinkin ollessa kyseessä, eli vain jos henkilö on todettu toistuvasti syyllistyneen lievempään rattijuopumukseen tai kertaluontoisesta törkeästä rattijuopumuksesta.
Koska THC:n psykoaktiiviset vaikutukset poistuvat säännöllisesti samaa kannabistuotetta käytettäessä, reseptinvarainen tai erikoisluvallinen lääkekäyttö ei lähtökohtaisesti saa vaikuttaa henkilön ajo-oikeuteen, ellei lääkäri kokonaisarviossaan päädy ajo-oikeuden eväämiseen selkein, liikenneturvallisuutta heikentävin perustein.
Turvallisuusselvitysten laadun kehittämiseksi kannabista koskevat rikokset on eroteltava muista huumausainerikoksista poliisin keräämissä tiedoissa ja julkaisemissa aineistoissa.
2.6 Verotulojen ja työllisyyden maksimointi
Lukuisat kannabiksen tuotannon ja myynnin laillistaneet valtiot ovat saaneet merkittäviä vero- ja työllisyyshyötyjä laillisista kannabismarkkinoista. Näiden hyötyjen lisäksi kannabiksen laillistaminen mahdollistaa ikäraja- ja tuotevalvonnan, sekä kaiken muun viestinnän yrittäjän ja valvovien viranomaisten välillä.
Laillistaneista valtioista kerätyn tutkimusaineiston mukaan alaikäisten kannabiksen käyttö on joko pysynyt samana tai vähentynyt laillistamisen myötä, ja laillisilla markkinoilla myyty kannabis sisältää huomattavasti harvemmin terveydelle haitallisia aineita, kuten homeita tai lannoitejäämiä.
Kannabiksen laillistaminen viihdekäyttöön alkoholin tavoin loisi Suomeen vähintään kymmenen tuhatta uutta työpaikkaa ilman merkittäviä julkisia investointeja. Nämä työpaikat ovat erityisen houkuttelevia niille, jotka ovat nykyisen kieltolain vuoksi työttömyyskierteessä tai syrjäytymisuhassa. Selkeiden verohyötyjen lisäksi laillistaminen vähentäisi sosiaalitoimen kuluja, tarjoaisi varoja päihdehuollon kehittämiseen, sekä edistäisi kieltolain vuoksi syrjäytymisuhassa olevien aktivoitumista yhteiskunnan jäseninä.
Kansakunnan vaurastumista edistäisi laillisen myynnin lisäämä turismi, parantaen matkailu- ja palveluyritysten hyvinvointia sekä työllisyyttä monialaisesti. Tilastojen perusteella voidaan perustellusti arvioida laillistamisen lisäävän merkittävästi myös ulkomaisia investointeja Suomeen.
Hamppupuolue pyrkii viemään muiden puolueiden tahtotilaa kohti kannabiksen tuotantoa ja myyntiä valvovan viranomaisen nimittämiseksi joko olemassaolevaan tai uuteen virastoon, mikä YK:n huumausaineyleissopimuksen mukaan vaaditaan kannabistuotteiden laillisen tuotannon ja myynnin valvomiseen.
Hyväksytty jäsenkokouksessa 4.4.2026
