Kenelle kannattaa kertoa?

Kieltolain ylläpitämiseen on valjastettu useita viranomaisia, joiden tehtävä on selvittää asiakkaidensa päihteiden käyttöä. Selvityksiä perustellaan rikosten ehkäisyn lisäksi tieliikenteen tai lasten turvallisuudella.

Poliisin lisäksi selvitystyö voi osua kohdalle tullissa, lääkärissä tai alaikäisten lasten vanhemmille sosiaalihuollossa.

Lääkärille

Sen lisäksi mitä laki määrää lääkärin ilmoitusvelvollisuudeksi vakavista rikoksista, myös tieliikenteen turvallisuuden valvonta kuuluu lääkäreille. Lääkärin saadessa tietoon henkilön käyttävän päihteitä tieliikennettä vaarantavasti, lääkärin tulee määrätä selvitys henkilön ajokyvystä. Selvitykseen sisältyy haastattelun lisäksi kuuden kuukauden seuranta-jakso, jona aikana päihteiden käyttöä selvitetään virtsatestein. Jos selvitystä ei läpäise, siitä seuraa ajo-oikeuden menetys, kunnes terveydellisen tilanteen voidaan todeta muuttuneen.

Kriteerit tieliikennettä vaarantavalle kannabiksen käytölle ovat useammin kuin muutaman kerran kuukaudessa tapahtuva nauttiminen, ja ajoneuvon kuljettaminen liian varhain nauttimisen jälkeen. Käytännöt vaihtelevat terveydenhoito-alueesta ja lääkärin asenteista riippuen, mutta helpoimmassa asemassa ovat ne, jotka käyttävät kannabista enintään parin viikon välein ja voivat olla nauttimatta vähintään 24h ennen tieliikenteeseen osallistumista.

Tämä on hyvä muistaa vaikka keskusteleminen kannabiksesta lääkärin kanssa liittyisi sairauden hoitoon. On aina parempi perustella kannabislääkityksen kokeilemista tieteellisellä tutkimuksella kuin omakohtaisella kokemuksella. Säännöllinen laiton itselääkintä vuorostaan on aina peruste ajo-oikeusselvitykselle.

On syytä huomioida, että omakanta -järjestelmään kirjatut lääkärien lausunnot ovat myös sosiaaliviranomaisten saatavilla, ellei luovuttamista ole erikseen palvelusta kieltänyt. Tietojen luovuttamisesta saattaa olla seuraamuksia etenkin pienten lasten vanhemmille riippuen lääkärin kirjaamasta diagnoosista.

Kannabista ei kannata käyttää ennen leikkausta tai vaativampaa hammaslääkärikäyntiä, sillä se heikentää nukutusaineiden ja puudutteiden tehoa. Leikkaukseen mennessä etenkin anestesialääkärin tulisi olla tietoinen hiljattaisesta kannabiksen käytöstä.

Poliisille

”Kaikkea mitä sanot voidaan käyttää sinua vastaan” on paras ohje lakia valvovan viranomaisen kanssa keskustellessa. Jos myöntää nauttineensa tai pitävänsä hallussa laittomia päihteitä, viranomainen jatkaa selvitystä olettaen, että jotain laitonta myös löytyy. Jos asian kieltää, niin viranomainen arvioi muiden seikkojen perusteella, kannattaako selvittämistä jatkaa ja minne saakka.

Esimerkiksi, huumekoiran merkitsemälle henkilölle tehdään henkilötarkastus. Vaikka tarkastuksessa ei mitään raskauttavaa löytyisi, henkilölle tehdään tarkentavia kysymyksiä kuten:

”Miksiköhän tuo koira merkitsi sinut noin innokkaasti?”

”Milloin olet viimeksi polttanut?”

”Löytyykö kotoa jotain?”

Epäilyn synnyttyä kysymykset lähtee oletuksesta, että henkilö on huumeiden käyttäjä. Tiettyjä kysymyksiä toistetaan eri tavoin, jotta nähdään vastaako henkilö johdonmukaisesti. Epäselviä tai epäilyksiä aiheuttavia vastauksia on syytä välttää.

Kaikki mitä henkilö myöntää, on paras ja riittävä todiste asian kirjaamiseen ja jatkoselvittämiseen tilanteen mukaan. Mikäli  kertoo kotoa löytyvän pienenkin määrän laitonta päihdettä tai käyttövälineitä, tai ei anna selkeää kieltävää vastausta, kotietsintä yleensä on se seuraava askel.

Jos tilanne johtaa kuulusteluihin, kuulustelupöytäkirja on todiste, jonka uskottavuus punnitaan oikeudenkäynnissä. Allekirjoita se siis vasta, kun olet varma, että sen sisältö on sanatarkasti kuten haluat, riippumatta siitä montako versiota poliisi joutuu tulostamaan.

Tullissa

Ei ole harvinaista, että koira tunnistaa vaatteisiin viikonloppureissullakin jääneen hajun, jolloin matkustaja pyydetään sivummalle matkatavaroiden tarkistamista varten. 

Kuten poliisikin, tullivirkailija pyrkii selvittämään laajemmin tilannetta tarkastuksen ohessa keskustelemalla ja kyselemällä tarkentavia kysymyksiä oletuksella, että henkilö on huumeidenkäyttäjä, esimerkiksi ”milloin olet viimeksi polttanut kannabista?” Vastaus kannattaa antaa voimallisen selkeästi, etenkin jos vastaava kysymys toistuu.

Tullivirkailijalle muusta elämästä paljastetut tiedot eivät automaattisesti johda sanktioihin kuten poliisin kanssa, mutta tiedot kohtaamisesta päätyvät lainvalvontaviranomaisten yhteiseen rekisteriin.

Sosiaalityöntekijälle

Sosiaaliviranomaiset kiinnostuvat täysi-ikäisestä kannabiksen käyttäjästä silloin, jos hänellä on alaikäisiä lapsia. Yleensä toimenpiteet alkavat poliisilta tulleesta ilmoituksesta, mutta muiden lasten lähellä työskentelevien tekemät huoli-ilmoitukset voivat myös aloittaa toimenpiteet. 

Lastensuojeluviranomaiselle tärkeintä on lapsen turvallinen kasvuympäristö, mutta asenteet kannabista kohtaan vaihtelevat alueesta ja virkailijasta toiseen. Asiakkaalla on oikeus vaihtaa hänelle nimettyä virkailijaa, mutta virkailijoillakin on työyhteisöön liittyvät paineet, joita voi olla vaikea ylittää vaihtamatta asuinaluetta. Yleensä nuoremmat virkailijat ymmärtävät kansainvälisen kehityksen syyt paremmin kuin iäkkäämmät kollegansa.

Jos ilmoitus saapuu sosiaaliviranomaiselle poliisilta, tapahtunutta kiinnijäämistä ei oletettavasti kannata kiistää, sillä poliisi on automaattisesti virkailijalle asiakasta uskottavampi lähde. Ne tapahtumiin liittyvät olosuhteet, joita poliisi ei tiedä tai ei ole raporttiinsa kirjannut kannattaa tietenkin selittää yksityiskohtaisesti sosiaalityöntekijälle

Koska lapsen turvallisuus on virkailijalle tärkeintä, kaikkein tärkeintä kokonaisuutta katsottaessa on, että lapsen kanssa on aina vähintään yksi päihteitä täysin nauttimaton vanhempi, myös lasten nukkuessa. Jo pelkästään yksittäiset yhteiset saunaoluet voidaan katsoa lasten turvallisuutta vaarantavaksi ongelmaksi. Säännöllinen kannabiksen käyttö tulkitaan vanhemmuuden kannalta aina ongelmaksi, vaikka se olisikin lääkinnällisesti perusteltua.

Kokonaisarviossa otetaan huomioon muut perheeseen ja vanhemmuuteen liittyvät seikat, kuten päiväkodin tai koulun kanssa tapahtuva kanssakäyminen, lapsen ruokailu- ja unirytmit, aktiviteetit ja lapsen tarpeiden huomioiminen sekä henkinen hyvinvointi. 

Selvityksen ensimmäiseen vaiheeseen liittyy muutama tapaaminen, joista ainakin yksi tehdään asiakkaan kotona. Tapaamisten jälkeen viranomainen voi päättää alkaako lapsella asiakkuus lastensuojelun kanssa vai saako perhe hyväksytyin perustein jatkaa elämäänsä ilman asiakkuutta.

Tarvittaessa asiakkaan kannattaa pyytää vielä erikseen selvitystä niistä lasten turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, jotka ovat johtaneet asiakkuuteen, jotta vanhempi voisi korjata toimintamallejaan.

Toisinaan ongelman ydin ei ole kannabiksen käyttö, vaan perheessä voi olla muita ongelmia, johon lastensuojeluviranomaiset haluavat ensisijaisesti puuttua. Yhteistyöhalu ja lapsen tarpeiden turvaaminen ovat avainasemassa siinä vaiheessa, kun mietitään tarvitseeko lapsi ja perhe enää lastensuojelun apua.

Lopuksi

Yhteiskunnallisesta tehtävästään ja siihen suoduista vastuistaan sekä velvollisuuksistaan huolimatta, viranomainenkin on aina ihminen. Hänen tekemänsä päätös, oli se sitten hetkessä tehty tai ajan kanssa harkittu, perustuu myös siihen vaikutelmaan jonka henkilö, seurue tai pariskunta kohdatessa antaa. Kaikkein tärkeintä on pysyä rauhallisena ja asiallisena, mielellään myös mukavana virkailijaa kohtaan.

Piditkö lukemastasi? Jaa se somessa!


Kommentoi