On mieletöntä, miksi talousvaikeuksista kärsivän Suomen päättäjät vuodesta toiseen ohittavat sen selkeimmän, yksinkertaisimman ja halvimman tavan luoda lisää talouskasvua. Keskeisin este on asenneongelma, mikä kertoo sen, ettei kansanedustajilla ole kykyä objektiiviseen päätöksentekoon tai rohkeutta äänestäjäkunnan menettämisen pelossa.
Laittomasta toiminnasta on mahdotonta saada totuudenmukaisia tilastoja, mutta todellisuutta kuvaavia, suuntaa-antavia arvioita voidaan silti tilastojen valossa tehdä. Esimerkiksi viranomaisten tekemien takavarikkojen perusteella voidaan arvioida, että kannabista kuluu Suomessa vuosittain noin 0,5 – 1,5 miljardin euron edestä.
Pelkästään kotikasvatuksen dekriminalisointi poistaisi järjestäytyneen rikollisuuden osuuden noista markkinoista käytännössä kokonaan, mikä tarkoittaa säästöjä sekä viranomaisille että tavallisille kansalaisille. Ja se summa millä kansalaisten ei tarvitse rikollisuutta rahoittaa, menisi lailliseen, julkista taloutta tukevaan tarkoitukseen, kuten ruokaostoksiin tai paikallisiin palveluihin, samalla kun viranomaistyön resurssit säästyisi oikeiden rikosten tutkintaan.
Laillistamisella päästäisiin vielä pidemmälle. Se toisi mittavan määrän ulkomaisia investointeja Suomeen sekä loisi vähintään 10 000 työpaikkaa kaikkialle maahan. Mikä parasta, nuo työpaikat olisi erittäin houkuttelevia niille, jotka rangaistuspolitiikasta johtuvista syistä nyt elävät työttömyys- tai toimeentulotuella, säästäen edelleen valtion taloudellisia resursseja parempiin tarkoituksiin.
Kiinassakin osattiin tehdä siitä paperia – jo 3 000 vuotta sitten
Mutta kyse ei ole pelkästään “pilven poltosta.” Kaiken hampun hyödyntämisen este on kieltolain vuoksi ylläpidetty stigma, minkä vuoksi hampun kasvatus on aikoinaan pyritty estämään koko valtiossa. Se tuli *uudelleen* sallituksi vasta, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, jonka muut valtiot eivät olleet unohtaneet hyödyntämispotentiaalia ja vaativat sitä maataloustukien piiriin.
Tästä huolimatta Suomessa kasvatetaan nykyään vain 6 000 hehtaarilla hamppua, mikä ei millään riitä esimerkiksi pelkästään paperiteollisuuden tarpeisiin. Määrän pitäisi olla kymmenkertainen ja teollisuudella halua sitä hyödyntää.
Määrän kasvattamiseen on itse asiassa helppo ratkaisu; riittää, että sallitaan koko kasvin – myös kukinnon – taloudellinen hyödyntäminen. Tällä hetkellä laillisia käyttötarkoituksia kukinnolle ei ole, sillä jälleenmyynnissä mitätönkin THC:n määrä tulkitaan huumausaineeksi, toisin kuin muissa EU-valtioissa.
Paperiteollisuus on vuorostaan ollut aina Suomen talouden perusta, mutta ajautui vaikeuksiin, kun halpaa puuta ei enää Venäjältä saatu. Tämä on johtanut paperitehtaiden sulkemiseen ja lukuisten työpaikkojen menetykseen, vaikka hamppu voisi helposti korvata raaka-ainepulan. Hehtaarista nimittäin saadaan 4 kertaa enemmän sellumateriaalia, mutta todella merkittäväksi eron puun käyttämiseen tekee se, että hamppusadon voi korjata joka vuosi, kun taas talousmetsää joutuu odottamaan kymmeniä vuosia.
Yli 50 vuotta hukattua teknologiaa
Kannabikseen liittyvien ennakkoluulojen kustannukset ovat kuitenkin vielä tätäkin suuremmat. Teknologisen kehityksen pysäyttäminen kieltolain turvin on aiheuttanut sen, ettei Suomessa ole teollisuutta, joka valmistaisi hampusta biohajoavia muoveja, ei ole lääkinnällistä osaamista, joka vähentäisi terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia, eikä akkumateriaaleja, jotka voitaisiin kasvattaa kotimaassa köyhien maiden kaivoksista louhitun sijaan.
Siitä voitaisiin valmistaa biopolttoaineita, kestäviä kankaita, ruoka-aineita, kevyitä ja kestäviä komposiittimateriaaleja sekä muuta elintasoa parantavaa – ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti. Sentään pari rohkeaa yritystä on aloittanut rakennusmateriaalien tuotannon, mutta heillekin toivoisimme raaka-aineen hinnan laskua.
Nämä näkökulmat on toistaiseksi aina ohitettu kun hampusta puhutaan. Myös silloin, kun kansalaisaloitteiden ohessa tai muilla keinoin olemme niitä pyrkineet eduskunnalle viemään.
Kieltolaki on se syy, miksi päättäjämme eivät uskalla asiasta puhua ja miksi lainvalvontakustannusten lisäksi jää tuhannet työpaikat luomatta. Ja sekin teknologia, joka vielä sata vuotta sitten oli joka kylässä tunnettua jää hyödyntämättä, puhumattakaan uusista innovaatioista. Kyse kun on edelleen samasta, maailman hyödyllisimmästä kasvista.
Tapani Karvinen
Puheenjohtaja / Hamppupuolue ry
Piditkö lukemastasi? Jaa se somessa!
Lisää artikkeleita
Radikaalisti kansakunnan puolesta
Hamppumarssi 2024
Vuoden 2023 opetukset
Kannattaminen on ilmaista, sen hyöty korvaamatonta
Se sensuurista
Orpon hallituskausi
Vaaliohjelmamme 2023
